1878
Viides lokakuuta Iisalmen kauppalan majatalossa kokoonnutaan pohtimaan oluttehtaan perustamista. Paikalle saapuu kahdeksan kunnianarvoisaa iisalmelaista apteekkari Gustaf Ignatiuksen johdolla. Asiantuntijaksi on kutsuttu Kuopion Lahdentaan panimon isännöitsijä ja panimomestari William Gideon Åberg.
1880
Tehtaalta myydään olutta ensimmäisen kerran. Mietojen juomien suosion kasvaessa Iisalmen Oluttehdas Oy alkaa valmistaa myös sahtia ja simaa vuonna 1892. Yksi ensimmäisistä limonadeista oli Banaaniviini.
1906
Raittiusasiain kannattajat halusivat sulkea Iisalmen Oluttehtaan - siinä kuitenkaan onnistumatta.
1908 Olvin tehtaalle asennettiin sähköt. Vuonna 1910 E. W. Åberg tuli isänsä W.G. Åbergin avuksi tehtaalle panimomestariksi. Lisäksi hän harjoitteli konttorissa.
1919
Iisalmen Oluttehdas Oy:n osakepääoma siirtyy E.W. Åbergille ja tehtaan toimintaa aletaan kehittää. Kieltolaki alkaa.
1925
Kajaanin Kalja Oy perustetaan. Markkinaraon avautuessa Iisalmen Oluttehdas Oy oli jo 1920 perustanut Kajaaniin myyntivaraston ja konttorin. Mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuomien kysyntä myyntialueella oli niin kova että toiminnan painopiste oli jo siirtymässä Kajaaniin.
1932
Kieltolaki kumotaan. Kajaanin Kaljan nimi muutetaan Oluttehdas Oiva Oy:ksi ja Iisalmen Oluttehdas Oy laitteineen vuokrataan uudelle yhtiölle. Oivalla aloitetaan III-oluen valmistus 15 vuoden tauon jälkeen.
Myös II-olutta alettiin valmistaa, mutta se ei istunut kieltolakiin tympääntyneen kansan makuun. "Mellanin" valmistus lopetettiin Oivalla jo 1933.
1934
Kalle Einari Hortlingista tuli Oivan panimomestari vuonna 1948. Tätä ennen nuori Hortling harjoitteli ahkerasti oluen valmistustaitoja.
Kuva vuodelta 1934, Kalle Hortling keskellä..
1938
Oluttehdas Oiva Oy ja Iisalmen Oluttehdas Oy yhdistyvät Oiva-nimen alle.
1942
Kansanhuoltoministeriön määräyksestä III-oluen tuotanto kotimaisille markkinoille lopetetaan. Oiva saa luvan valmistaa III-olutta saksalaisille joukko-osastoille näiden omista maltaista. I-olut ja virvoitusjuomat menevät kuin kuumille kiville.
1952
Tehtaan nimi muutetaan Olvi Oy:ksi. Nimi haluttiin alun perin lyhentää Oiva Oy:ksi, mutta kauppa- ja teollisuusministeriö ei antanut lupaa. Kun helsinkiläinen oluttehdas Olvi Oy lopetti toimintansa, Oiva osti nimen ja logon omaan käyttöönsä.
1955
Teollisuusneuvos E.W. Åberg ja hänen vaimonsa Hedwig Åberg perustavat Olvi-säätiön. Enemmistö Olvi Oyj:n osakkeista siirtyi Olvi-Säätiölle.
1955
Oluen uusi myyntialuejärjestely astuu voimaan.
Vuoden 1955 myyntialuejärjestely merkitsi sitä, että kullakin Oy Alkoholiliike Ab:n myymäläpaikkakunnalla pidettiin myytävänä yhden paikkakuntaa lähinnä olevan panimon olutta.
Myyntialuejärjestelmä ei ollut Olville edullinen: vahvan oluen menekki putosi lähes neljänneksen edellisvuodesta. Lisäksi A III- eli IV-oluen valmistus oli sallittua vain osalle panimoista, ja 1950-luvulla Olvi sai panna vahvaa olutta vain vuonna 1955.Olvin päämyyntiartikkeli 1950-luvulla oli I-olut.
1961
Kaikki panimot saavat luvan valmistaa A-olutta. Myyntialuejärjestelmän säännöksien lievennyttyä Olvin tuotteiden menekki kasvaa. Panimoalan yrittäjäkunta pienenee ja Olvi keskittää markkinoiden laajentamispyrkimykset Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin ja suurasiakkaiden hankkimiseen. Uusia virvoitusjuomia kehitetään, mutta 60-luvun alussa päätuotteena on edelleen I-olut.
A-oluen myyntialuejärjestelmä lakkautetaan vuonna 1964.
1969
Keskioluen myyntipisteet lisääntyvät 1.1.1969 800:sta 20 000:een. Olvi kehitti laajeneville markkinoille uudet keskioluet Kestin ja Kievarin. Keskioluesta tulee Olvin päämyyntiartikkeli.
1970
Raittiusinnostus ja kuntien keskiolutkiellot vaikeuttavat Olvin toimintaa erityisen paljon, sillä kieltokuntia (kuntia joiden kunnanvaltuustot olivat kieltäneet keskioluen myynnin alueen kaupoissa tai baareissa tai molemmissa) oli Olvin markkinointialueella enemmän kuin muualla maassa.
Markkina-alueen laajentamisen kustannukset aiheuttavat ongelmia, ja toimintaa päätettiin rationalisoida. Markkina-aluetta supistettiin ja vaikka litramääräinen myynti pieneni, säästötoimenpiteiden jälkeen kannattavuus parani.
1977
Uusi alkoholin mainonnan kieltävä laki tulee voimaan. Olvilla uusitaan etikettejä.
1978
Olvi täyttää 100 vuotta.
Virvoitusjuomat olivat Olvin parhaiten myyvä tuote 1971-1980.
1987
Olvi päättää OTC-listautumiseen johtavasta osakeannista.
Uusmerkinnällä kerätään kaikkiaan n. 12,3 miljoonaa markkaa, jotka käytetään mm. käymiskellarin tankkikapasiteetin lisäämiseen. Osakeannista alkaa Olvin huikea kasvu.
1993
Sonkari fuusioituu Olviin. Olvi koetti onneaan mehualalla Sonkari Oy:n kautta, jonka osakepääoma siirtyi 80-luvun aikana Olvi Oy:n haltuun. Sonkarin nimi muutettiin Kesäpäiväksi. Mehuala ei kuitenkaan vastannut odotuksia, joten siitä luovuttiin muutama vuosi myöhemmin.
1996
Olvi hankkii 15 prosentin osuuden AS Tartu Ölletehtaasta ja seuraavana vuonna se siirtyy kokonaan Olvin omistukseen yhdessä tytäryhtiö Saare Ölun kanssa.
1997
Olvi mullistaa olutkaupan tuomalla markkinoille Suomen ensimmäisen 6-pakin, aluksi OLVI III (tuolloin nimellä OLVI Special) tuotteelle.
Vastaavanlaista irtiottoa kokeillaan uudella olutmerkillä Bisse, jossa on vähemmän alkoholia ja vähemmän veroa, jolloin myös hinta on alhaisempi. "Laimea" olut ei maistu suomalaisille.
1998
Olvin 120-vuotisjuhlan kunniaksi lanseerataan uusi olutmerkki Olvi CXX, joka roomalaisin numeroin tarkoittaa Olvi 120 vuotta. Lanseeraus on menestyksekäs, ylivomaisesti menestynein olutlanseeraus Suomessa viimeisten 20 vuoden aikana. Kannibalisaation vuoksi nimi Olvi CXX muutetaan vuoden 2000 alussa CXX:ksi, joka elää vuoden 2003 loppuun saakka.
Olvi hankkii FIZZ-siiderimerkin itselleen ja luopuu Chymos-juomat Oy:n omistuksesta.
Olvi-tyttö Jenni Ahola
Olvi listautuu pörssin päälistalle (aiemmin OTC-listalla vuodesta 1987) ja aloittaa "Älä ota sitä vakavasti" -mainoskampanjan, joka kestää aina vuoteen 2004 saakka, jolloin sen tulee korvaamaan "Suomalainen seurapeli".
1999
Huhtikuussa Olvi hankkii enemmistöosuuden latvialaisesta A/S Cesu Alus -yhtiöstä ja syyskuussa enemmistöosuuden liettualaisesta AB Ragutis -yhtiöstä. Olvi mullistaa siiderituoteryhmän lanseeraamalla maailman ensimmäisen light siiderin FIZZ Light Perryn. Loppuvuonna lanseerataan Suomen ensimmäinen 12-pakki tietämättä, että sen jälkeen olutmarkkinat eivät enää koskaan ole entisensä. Aluksi 12-pakissa olevat tuotteet ovat mallia 3x4 pulloa (myöhemmin Olvi tuo ensimmäisenä Suomessa mallin 2x6 pulloa) ja tuotteet ovat CXX Millennium Edition sekä FIZZ Millennium Cider.
2000
Olvin omistusosuus nousee runsaaseen 50 prosenttiin AB Ragutis -yhtiöstä. AB Ragutisista tulee Olvin tytäryhtiö. Vuosi 2000 on Olville investointien vuosi; yhtiön bruttoinvestoinnit ovat 23,1 miljoonaa euroa.
2002
Olvista tulee ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta säilynyt panimo. Muuttunut kilpailutilanne otetaan Olvilla vastaan reippain mielin ja suomalaisuutta aletaan pikku hiljaa vahvistaa kilpailuetuna. Olvi säilyttää markkina-asemansa kotimaassa päätuoteryhmissään; oluissa, siidereissä ja kivennäisvesissä.
Baltian maissa Olvi-konsernin asema vahvistuu. Olvi lanseerasi vallalla ollutta retrobuumia hyödyntäen virvoitusjuomasarjan Honolulu ja Mombasa, jota jatkettiin vuonna 2003 Rio Grandella. Etiketit pohjasivat asettelultaan ja ideoiltaan Olvin omiin 1950- ja 1960-lukujen etiketteihin. Tuotteet myivät hyvin niissä pisteissä, joiden valikoimissa ne olivat ja niistä saatiin erinomaista hintaa. Niiden uutuudenviehätys kuitenkin karisi nopesti ja sarja lopetettiin vuonna 2004.
2003
Olvin juhlavuosi - panimoyhtiö täytti 125 vuotta. Juhlavuotta vietetiin työn ja mittavien tapahtumien merkeissä.
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen vieraili Olvilla tammikuussa 2003.
Olvin liiketunnus uudistui. Tynnyrilogo eri muodoissaan on ollut Olvin liiketunnuksena vuodesta 1947 lähtien. Suunnittelijana toimi graafinen suunnittelija Marko Salonen mainostoimisto PHS:stä. Samalla kun perinteinen tynnyri säilytettiin ja sen käyttöä lisättiin, sitä modernisointiin ja virtaviivaistettiin sekä suomalaistettiin. Logosta tuli ajattoman tyylikäs, pelkistetyn komea olematta silti tylsä.
Juhlavuoden kunniaksi lanseerattiin Olvi Juhlaolut 125, joka oli alk. 6 % til. vahvuinen maukas erikoisolut Alkon ja ravintoloiden valikoimiin. Syksyllä lanseerattiin Palmu Lonkero, joka oli Alkon kallein lonkero. Palmun tarina kesti vuoteen 2007 saakka, jolloin se korvattiin A. Le Coq GIN Long Drinkillä.
Olvin tytäryhtiö AS A. Le Coq hankki omistukseensa virolaisen OÜ Finelin -yhtiön osakekannan. OÜ Finelin omistaa 100-prosenttisesti virolaisen juoma-alan yrityksen, AS Ösel Foodsin, joka on mehuja kivennäisvesiä ja vitaminoituja virvoitusjuomia valmistava juoma-alan yritys.
2004
Muutosten vuosi olutmarkkinoilla
Olutvero aleni 32 % ja mäyräkoirien aggressiivinen hintakampanjointi alkoi.
Baltian maiden EU-mukaantulo 1.5.2004 kaksinkertaisti suomalaisten matkustajien oluttuontia vuositasolla. Olutta tuotiin rajojen yli n. 55 miljoonaa litraa, eli 12 % kokonaiskulutuksesta.
Pitkäaikainen toimitusjohtaja Markku Rönkkö siirtyi Atro Oyj:n palvelukseen. Elokuussa 2004 Olvilla aloitti uusi toimitusjohtaja Lasse Aho.
2005
Olvin liiketoiminta kehittyy suotuisasti. Toimintakautta leimaa toiminnan tehostaminen ja liikevoiton ja kannattavuuden kasvu. TEHO Energiajuoma lanseerataan huhtikuussa ja se ottaa heti noin 15% osuuden energiajuomamarkkinoista.
2006
Lordi voitti Euroviisut toukokuussa ja syyskuussa Olvi toi kauppoihin Lordi Colan ja Lordi Cola Lightin.
Keväällä solmittiin maahantuonti- ja edustussopimus Heinekenin kanssa myös Suomen osalta. Olvin tytäryhtiöt Baltiassa olivat jo aiemmin edustaneet Heinekeniä omissa maissaan.
2007
Kaikkien aikojen ennätysvuosi sekä volyymissä että liikevaihdossa ja tuloksessa mitattuna.
Suuri lonkerovuosi. Olvi päätti yhdeksän vuoden tauon jälkeen yrittää ns. pt-kaupan lonkeroihin eli käymisteitse valmistettuihin lonkeroihin alkoholiprosentiltaan 4,7. Lanseeraus tehtiin OLVI-brändin laajennuksella ja positiivisesti suomalainen OLVI Greippi Lonkero onnistuu nopeasti saamaan lähes 10 % segmentistä.
Olvi lanseerasi Aku Ankka -virvoitusjuomat, jotka ensimmäisenä elintarvikkeena Suomessa täyttivät Disneyn kriteerit "Loved by kids, trusted by moms". Aku Ankka sisälsi hedelmäsokeria ja sen väriaineet olivat peräisin luonnosta.
2008
Markkinointi&Mainonta -lehden Taloustutkimuksella teettämä bränditutkimus (26.9.2008) kertoo, että Olvi on noussut kuluttajien eniten arvostamaksi olutmerkiksi vuonna 2008. Edellisenä vuonna Olvin sijoittui hopealle.
Tynnyrilogosta tulee 130 vuotiaan panimon ainoa virallinen tunnus. Positiivinen ja olvimainen logo on kulkenut yhtiön mukana jo vuodesta 1952 alkaen.
Olvi-konsernin bruttoinvestoinnit ovat poikkeuksellisen mittavat, 27,8 miljoonaa euroa.
Keskeisimmät investoinnit kotimaassa ovat KMP-pullojen täyttölinja, automaattinen korkeavarasto ja tölkkituotteiden täyttölinja.
Lokakuussa 2008 Olvi ottaa askeleen itään ja varmistaa tulevaisuuden kasvuaan hankkimalla 51 prosentin omistuksen Lidskoe Pivo -panimosta Valko-Venäjältä.
Vuonna 2008 koko toimiala kärsii arvioitua hitaammasta siirtymisestä uuteen pantilliseen kierrätysmuovipullojärjestelmään (KMP). Kahden järjestelmän kustannukset rasittavat koko Suomen panimoteollisuutta. Panimoala joutuu sopeuttamaan toimintaansa toimintaympäristön muutoksiin.
2009
Panimokonserni "tölkitti" hyvän tuloksen vuonna 2009
Olvi-konsernin vuoden 2009 keskeisimmät tavoitteet olivat kannattavuuden parantaminen hyvä kokonaismarkkina-asema säilyttäen ja Olville uuden markkina-alueen, Valko-Venäjän Grodnon maakunnassa sijaitsevan OAO Lidskoe Pivo -panimon onnistunut haltuunotto.
Vuonna 2009 taantuma kuohutti panimoalaa. Suomessa vähittäiskauppa lanseerasi uusia private label -tuotteita ja markkinoiden keskihinta laski. Olvin kokonaismarkkina-asema säilyi edellisvuoden tasolla, vahvistuen lonkeroissa, joihin uutuuksien painopiste kohdennettiin. Lisäksi virvoitusjuomissa erikoistuttiin ainoana toimijana kuluttajaystävälliseen 0,95 litran pakkauskokoon. Parantunut tuotemix nosti kannattavuutta haasteellisessa markkinatilanteessa.
Baltiassa taantuma vaikutti vahvasti kulutuskäyttäytymiseen ja markkinat laskivat selvästi. Laskua oli erityisesti siidereissä, lonkeroissa ja kivennäisvesissä. Oluissa kulutuksen painopiste siirtyi edullisimpiin vaihtoehtoihin, pantillisiin kierrätysmuovipulloihin. Kvassista muodostui uusi vahva tukijalka koko Baltian alueelle ja Valko-Venäjälle, joka vaikutti positiivisesti kannattavuuteen.
Olvi pani tuulemaan Valko-Venäjällä. Keskeiset tavoitteet toimintavuonna olivat uuden toimitusjohtajan rekrytointi, myyntiorganisaation uudistaminen, tuotestrategian rakentaminen ja systemaattinen investointisuunnitelma tuotantoon ja logistiikkaan. Myyntiorganisaation rakenne uudistettiin ja sen toiminnalle asetettiin tavoitteet. Tuotteiden ulkoasut uudistettiin ja yhtiölle laadittiin markkinointistrategia. Yrityksen logo uudistettiin 130-vuotista perinnettä vaalien, hyödyntäen ja kunnioittaen.
2010
Lämmin kesäsää siivitti konsernin juomakaupan kasvua
Olvi-konsernin liikevoitto ylitti ensimmäistä kertaa 30 miljoonan euron rajan. Emoyhtiö Olvi Oyj:n liikevoitto ylitti ensimmäistä kertaa 10 miljoonan euron rajan.
Alkuvuoden erittäin kovat pakkaset verottivat myyntiä ja kokonaiskulutusta markkinoilla. Ennätyksellisen lämmin ja pitkä kesäjakso mahdollisti taas ennätykselliset myynnit koko Olvi-konsernin toimialueella. Laiva- ja satamakauppa kasvoi lisääntyneen matkustuksen myötä.
Toimintavuoden aikana konsernin yksiköt saivat yhteisen mission, vision ja arvot. Olvi-konsernin yhtiöiden tahtotila on toimia monipuolisena ja paikalliset makutottumukset tuntevana yhtiönä.
Virossa Olvin AS A. Le Coq oli kannattavin virolainen elintarviketeollisuuden yritys. Yhtiö onnistui avaamaan ydintuotteilleen myös vientikauppaa toimintavuoden aikana.
Latvialainen A/S Cēsu Alus sai kunniamaininnan hyvänä työantajana, jonka toiminta on arvostettua myös ympäristöystävällisyyden näkökulmasta katsottuna.
Liettuan liiketoiminnalle laadittiin uudet strategiat ja kasvutavoitteet, jossa keskeisenä tekijänä on vanhoja paikallisia oluen valmistuksen perinteitä kunnioittaen. Yhtiön nimi AB Ragutis jäi historiaan kevään 2011 aikana uuden Volfas&Engelman -nimen myötä.
2011
Upea kesäsää siivitti Olvin kasvua
Hieno kesäsää mahdollisti myyntivolyymien kasvattamisen ja tuotteiden nopean kierron läpi toimitusketjun. Olvi-konserni saavutti uudet ennätyksensä myynnissä ja liikevaihdossa. Kaikki konsernin yksiköt paransivat suoriutumistaan edellisvuodesta. Konsernin myynti kasvoi 518 miljoonaan litraan ja liikevaihto kasvoi 285,5 miljoonaan euroon.
Kotimaassa Olvi-olutbrändi arvioitiin Mainonta&Markkinointi -lehden toimesta Suomen arvostetuimmaksi olutbrändiksi 28.10.2011.
Toimialaa huoletti mm. oluen ravintolamyynnin lasku, joka on jatkunut koko 2000-luvun.
2012
Vuosi 2012 oli Olville hyvän kannattavuuden ja OAO Lidskoe Pivon hyvän tuottavuuden palautumisen vuosi
Olvi-konsernin vuoden 2012 keskeisimmät tavoitteet olivat kannattavuuden parantaminen edellisvuodesta hyvä kokonaismarkkina-asema säilyttäen, vakavaraisuuden parantaminen sekä tuotevalikoiman kehittäminen myös valituille vientimarkkinoille.
Olvi-konserni saavutti uudet ennätyksensä myyntivolyymissa, liikevaihdossa ja liikevoitossa. Omavaraisuusaste, 54,5 prosenttia, oli viime vuosikymmenten parhaita ja yrityksen velkaantuneisuus pieneni selvästi. Osakekohtainen tulos yli kaksinkertaistui edellisvuodesta, ja sijoitetun pääoman tuotto, 19 prosenttia, oli pörssiyritysten parhaita suorituksia.
Olvi-konsernissa alkoi koko konsernia koskeva valmennus- ja koulutusohjelma, joka toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Tarton Yliopiston kanssa. Valmennuksen aloittivat yritysten johtoryhmät, ja tämän jälkeen oli päällikkötason vuoro. Kotimaassa panostettiin vuorovaikutuksen lisäämiseen koko henkilöstön kanssa: yhtiö järjesti henkilöstölleen mm. neljä kertaa vuodessa toimitusjohtajan tulosinfo- ja esimiesinfotilaisuudet, tuotanto- ja taukotiloihin asennettiin Info TV –järjestelmä ja sisäisen tiedottamisen sähköinen kanava Intranet uudistettiin.
Toimialalle haastetta toivat veronkorotukset. Oluen, siiderin ja long drink -juomien osalta alkoholijuomaveronkorotus oli 15 % vuoden 2012 alusta. Samaan aikaan virvoitusjuomaveroa nostettiin 11 senttiin litralta. Matkustajatuonti kasvoi merkittävästi.
2013
2013 oli hyvän kannattavuuden vuosi Olvi-konsernille. Vuonna 2012 Suomessa lanseeratut Angry Birds -virvoitusjuomat lanseerattiin lähes 30 maassa, mm. Iso-Britanniassa, Australiassa ja Venäjällä.
2014
Olvi-konsernin kokonaissuoriutuminen säilyi hyvällä tasolla vuonna 2014
Kokonaismarkkinat Suomessa (myös Baltiassa ja Valko-Venäjällä) laskivat. Olvi onnistui kasvattamaan myyntivolyymia ja liikevaihtoa haasteellisissa olosuhteissa. Yhtiön markkina-asema vahvistui yrityksen päämarkkina-alueilla.
Suomessa liiketoimintaympäristö muuttui vuoden 2014 aikana merkittävästi. Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja ostokäyttäytymisen muutos, vuoden 2014 alussa toteutuneet veronkorotukset, hintakilpailu ja lisääntynyt yksityistuonti laskivat emoyhtiön kannattavuutta. Olvi käynnisti marraskuussa Suomen toimintoja koskevan uudelleenjärjestelyn, jolla reagoitiin toimintaympäristön muutoksiin ja pyritiin varmistamaan kilpailukyky pitkällä aikajänteellä.
Markkinointi & Mainonta -lehden Taloustutkimuksella teettämän laajan oluiden bränditutkimuksen mukaan (10/2014) Sandels ja OLVI valittiin Suomen arvostetuimmiksi olutbrändeiksi.
Vahva kehitys jatkui Baltiassa ja Pepsi-yhteistyöstä saatiin vauhtia Valko-Venäjän markkinaan.
Olvi jatkoi vuonna 2014 vahvaa investointitahtia.
2015
Toimintaympäristö ja markkinalasku haastoivat - toiminta säilyi kannattavalla tasolla
Olvi-konsernin kannattavuus säilyi hyvällä tasolla toimintaympäristön haasteista ja markkinalaskusta huolimatta. Toimintaympäristö oli vuoden 2015 aikana haastava ja kokonaismarkkinat Olvi-konsernin toiminta-alueella supistuivat erityisesti sesonkikuukausina selvästi.
Haasteista huolimatta Olvi-konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen, 579,9 miljoonaan litraan. Konsernin liikevaihto laski hieman ja oli 310,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku heijastaa markkinoiden laskua, voimakasta hintakilpailua sekä Valko-Venäjän valuuttakurssin devalvoitumista.
Olvi-konsernin liiketoiminnan kehittymistä on tukenut Olvin brändien vahva arvostus. Emoyhtiön Sandels ja Olvi valittiin arvostetuimmiksi olutbrändeiksi Suomessa. Lidskoe-olut valittiin Valko-Venäjän markkinoiden ykkösbrändiksi kahden eri markkinatutkimuksen mukaan.
Olvin virolainen tytäryhtiö AS A. Le Coq valittiin kymmenettä kertaa kilpailukykyisimmäksi elintarviketeollisuuden yhtiöksi Virossa. Liettuan yhtiö, Volfas Engelman, valittiin European Business Awards -kilpailussa parhaaksi liettualaiseksi yhtiöksi.
Vuoden 2015 aikana julkaistiin useita uutuustuotteita Suomessa sekä tytäryhtiöissä.
2016
"Leanin viemää"
Olvi-konserni panosti aktiivisesti toiminnan kehittämiseen hyödyntäen muun muassa Lean-johtamisfilosofiaa liiketoiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. Tunnustuksena määrätietoisesta työstä Olvi sai toisen palkinnon Lean-yhdistyksen valtakunnallisessa Vuoden Lean-teko 2016 -kilpailussa. Toiminnan kehittäminen paransi tuottavuutta, joka mahdollistaa kasvavien myyntivolyymien tuottamisen sujuvasti vähentäen samanaikaisesti ympäristökuormitusta entisestään. Kehitystyötä tehtiin kaikissa konsernin yksiköissä sekä eri toiminnoissa. Leanin ohella kehitysteemaksi nousi vastuullisuus.
Vuonna 2016 Olvi-konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 609,4 miljoonaan litraan ja liikevaihto kasvoi 321,5 miljoonaan euroon. Konsernin liikevoitto kasvoi 6 prosenttia ja oli 40,4 miljoonaa euroa.
Yhtiön vahva taloudellinen tilanne, viime vuosina tehdyt investoinnit ja toiminnan kehittäminen yhdistettynä hyvään markkina-asemaan sekä brändien vahvaan arvostukseen mahdollistavat 138-vuotiaan yhtiön toiminnan kehittymisen ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvattamisen.
2017
Vuoden teemana Olvilla oli vastuullisuus, joka on yksi yrityksen arvoista ja keskeinen osa jokapäiväistä toimintaa. Yksi suurimmista investoinneista oli Iisalmessa käyttöönotettu uusiutuvaa energiaa hyödyntävä energialaitos, jonka kautta pystymme vähentämään ympäristökuormitusta ja saamaan samalla myös kustannussäästöjä.
Olvi-konsernin liiketoiminta kehittyi erinomaisesti. Konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 643,0 miljoonaan litraan. Samalla kannattavuus kehittyi suotuisasti ja liikevoitto (44,7 miljoonaa euroa) sekä tilikauden tulos (36,1 miljoonaa euroa) olivat historian parhaat. Tase vahvistui edelleen.
Suomessa myynti kehittyi hyvin myyntivolyymin lähestyessä 200 miljoonan litran rajaa. Baltiassa vuosi oli poikkeuksellinen mietoja alkoholijuomia koskevien valmisteverokorotusten vuoksi. Haasteista huolimatta vuosi oli kokonaisuutena onnistunut. Viron kannattavuus säilyi vahvana ja Latvia sekä Liettua pääsivät uusiin tulosennätyksiin. Valko-Venäjän liiketoiminta jatko hyvää kehitystrendiä.
2018
Olvi–konsernin myyntivolyymi ylitti ensimmäistä kertaa 700 miljoonaa litraa. Myös konsernin liikevoitto ylitti historiallisen 50 miljoonan euron rajapyykin.
Huhtikuussa Olvi Oyj hankki 80 prosenttia Servaali Oy:n osakekannasta ja heinäkuussa 67 prosenttia The Helsinki Distilling Companyn osakekannasta.
Yrityshankinnoilla Olvi laajensi tuoteportfoliotaan ja reagoi toimintaympäristönsä muutoksen tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin.
2020
Myyntivolyymi, liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat koronapandemiasta huolimatta. Hyvän kehityksen mahdollisti Olvin toimintamaiden vahvat markkinaosuudet vähittäiskaupassa. Jatkoimme pitkäjänteistä ja innovatiivista tuotekehitystä sekä investoimme operatiivisen tehokkuuden ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen. Yksi merkittävimmistä investoinneista oli Iisalmen uusi mehuttamo.
2021
Vuosi 2021 oli Olvi-konsernille kasvun vuosi koronapandemian jatkumisesta huolimatta.
Myyntivolyymi ylitti 800 miljoonan litran rajapyykin ollen 853,7 miljoonaa litraa. Myös liikevaihto ja liikevoitto saavuttivat uudet ennätyslukemat jo kuudetta vuotta peräkkäin. Panimoliiton tilastojen mukaan Olvi oli selvä markkinajohtaja Suomen olutmarkkinoilla yli 50 prosentin markkinaosuudellaan.
Vuoden aikana Olvi osti Lehtimäeltä lähdevesipullottamon ja laajensi toimintaansa Tanskaan ostamalla Vestfyen-panimon. Lisäksi Cēsu Alus osti Piebalgas-pienpanimon.